Villahaan Tuokioinen

lakeuden_ihme_img-6573
© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Perustiedot

Nimi Villahaan Tuokioinen ”Uuno” Rotu, sukupuoli suomenhevonen, ori
Syntymäaika 30.01.2019, 11v
(oma ikääntyminen)
Säkäkorkeus, väri 161cm, punarautias
Rekisterinumero VH19-018-0144 Omistaja Ilona (VRL-14757)
Koulutustaso HeA / 110cm (estepainotus) Kasvattaja Villahaka

Saavutukset

Uuno on palkittu Suomenhevosten kantakirjaustilaisuudessa 20.07.2019 seuraavasti: 17 + 17 + 17 + 16 = 67p, KTK-III

Luonnekuvaus

Ryhdyttyäni haaveilemaan Tuiskeen jalostuskäytöstä, tein siitä ilmoituksen, jossa oria tarjottaisiin sopiville tammoille jalostukseen. Tuiske oli juuri kantakirjattu, ja kisatulokset olivat mukavaa luettavaa, mutta siitä huolimatta tammoja ei ilmestynyt tarjolle. Lopulta  sain Tuiskeen kasvattajalta sitten viestin, että hän voisi olla kiinnostunut käyttämään Tuisketta tammalleen Elsille, ja jos haluaisin, niin minulla olisi etuosto-oikeus varsaan. Sovimme näin astutuksen, ja hyvin sujuneen kantoajan jälkeen maailmaan putkahti raamikas oripoika. Ajelin vielä samana päivänä varsaa katsomaan ja niin minua taas vietiin. Rajattomalla itsevarmuudella varustettu nuori herra ei ehkä ollut mikään penaalin terävin kynä, mutta komea se oli, ja laukkasi jo nyt hienosti. Tällä kertaa edes mieheni ei ottanut ostoksesta nokkiinsa, Tuiske itse kun kuului hänen lempihevosiinsa, niin tokihan samaan kastiin varsakin menisi! Niinpä vieroitusiässä talliimme asteli kiltti ja hieman hidasälyiseksi moitittu Uuno. 

Uunon nimet osuvat kohdilleen täydellisesti, niin kutsumanimi, kuin virallinenkin nimi. Pikkuisen pitkillä piuhoilla ajoittain pelittävä oripoika ottaa joskus tuokioisen tai toisenkin ymmärtääkseen mitä häneltä nyt haluttiin. Ehkä olisi pitänyt arvatakin tämä kun yhdistettiin ei-aina-niin-skarppi Tuiske ja pomminvarma Elsi, mutta ainakin tuloksena on mitä luotettavin hevonen joka toimeen. Uunoa kun ei säikäytä sitten kerrassaan mikään, joskus epäilen koko hevosta kuuroksi. Ahneudessaan se kuitenkin reagoi pienimpäänkin rapinaan, joten kyllä se kuulo oikeasti hyvin pelaa. Uuno on kiltti hoidettava, joskus jotain mielenkiintoista (eli yleensä ruokaa) kuultuaan tai nähtyään ottaa askeleita suuntaan tai toiseen, ja varomattoman varpaat saattavat jäädä alle. Mikään maailman helpoin koulutettava Uuno ei kyllä ollut koulukiemuroiden pariin, se vaatii runsaasti toistoja ymmärtääkseen uudet tehtävät. Nopea kasvu ja pitkät kintut lisättynä yhtälöön kerran jos toisenkin nuoruudessaan oli orin jalat solmussa.

Tämä lempeä ori ottaa mielellään vierailijat vastaan niin karsinaansa kuin tarhaansakin, yleensä se ensimmäisenä tarkistaa taskut makupalojen toivossa. Uunolla on vähän paha tapa kerjätä, se näplää taskuja ja kiskoo vetoketjuja jos niihin pääsee käsiksi, eikä kuopiminenkaan ruoan toivossa harvinaista ole. Muisti kun on lyhyt kuin kananlento, joten Uunolta unohtuu tänään komennettu asia viimeistään huomiseen mennessä, eikä kerjäämistä ole siksi saatu kitkettyä pois. Kaikki hoitotoimenpiteet onnistuvat mutkattomasti, oli sitten hoitajana sama vanha jokapäiväinen tyyppi tai aivan uusi tuttavuus. Kuolaimien suuhun saamiseen saa vähän käyttää suupieliin sormien ujuttamista apunaan, jotta Uuno muistaa avata kitansa. Kengittäjän arvio orin aivokapasiteetista on todennäköisesti hyvin rajallinen, Uunon mielestä kun kaikki toimenpiteet, jotka tehdään siis säännöllisesti, ovat aivan joka kerta ihan yhtä uusia ja kummallisia. Pitää ihmetellä ja työntää turpansa jokaiseen mahdolliseen väliin, ja kokeilla loppuisiko toimenpide kinttua nykimällä. Uunoa suositellaan talutettavan naru turvan ympärillä, jotta se muistaisi kuka määrää suunnan ja vauhdin. Trailerin kyytiin Uuno menee mieluusti jos kaveri odottelee jo perillä, yksinään tovin suostuttelun jälkeen.

Molempia Uunon vanhempia voisi kuvailla luotettaviksi tätiratsuiksi, joten ei varmasti yllätä tämänkin orin täydellisen sulautumisen siihen kastiin. Uuno on tasaisen tappava kulkija, sen askellajit eivät ole mitään maailman näyttävimpiä tai elastisimpia, mutta kyyti on varmaa. Kauhean herkkää tai pehmeää ei Uunosta kuoriutunut, se on vähän sitkeä niin suustaan kuin vastaamaan pohkeellekin. Ratsukoulutuksessa sain käyttää aivan kaiken taitoni kun orille piti pohkeenväistöt opettaa, nimittäin useammin meinattiin olla nurin maneesin hiekassa, kuin että sivuaskeleet tosissaan olisivat onnistuneet. Lopulta nekin menivät jakeluun, mutta vaikeammista koululuokista haaveilut sain jättää sikseen. Uunolla on niin sanottu oma taajuutensa kulkea, ja jos haluat sitä muuttaa esimerkiksi koulurataa ajatellen, niin varaudu työmaahan. Varsasta asti Uuno on omannut hienon laukan, ja sitä se on vieläkin, mutta kouluradoilla sen työstäminen kootummaksi on kuluttanut paljon niitä kuuluisia verta, hikeä ja kyyneleitä. Ja nimenomaan kuskin puolesta, onnellinen höntti hevonen ei semmoisista mitään ymmärrä, kunhan kulkee vain.

Onneksi sentään jonnekin sitä älykkyysosamäärää on riittänyt, ja se on esteradoille. Ei uskoisi että monessa asiassa niin hitaalla käyvä, omiin jalkoihinsa sotkeutuva hevonen voi olla niin näppärä esteiden parissa. Ensimmäisen kerran kun ristikon viritin ja sitä kohti ratsuni ohjastin, pelkäsin että kuollaan vielä molemmat kun läpi rysäytetään. Uuno yllättikin totaalisesti hoksatessaan homman heti ensimmäisestä hypystä alkaen, napakka ponnistus ja reilu ilmavara nakkasivat kuskia melkoisesti irti satulasta. Uunolla on taipumus vähän ylihypätä, en tiedä kuvaisinko tätä varovaiseksi, vai liekkö esteen koon hahmottamisen hankaluudeksi. Uunolla on omaa estesilmää ponnistuspaikkojen löytämiseen siunaantunut rutkasti, joten sen kanssa on helppoa lähteä radalle. Pääosin kommunikaatio kuskin kanssa pelaa myös, mutta toisinaan se hetkeksi unohtuu vauhdin viedessä mukanaan. Silloin kunnon haltuunotto vaikka maneesin seinään ohjaten auttaa asiassa ja homma voi taas jatkua yhteisymmärryksessä.

Sukutaulu

i. Villahaan Tuiskeri
KTK-II, ERJ-I, YLA2, SLA-I
sh, trt, 162cm
ii. Villahaan Tuisku
KTK-I, ERJ-I, KRJ-II, SLA-I, Jälkeläisluokka C
sh, rt, 157cm
iii. Vähäpellon Tuumas
KTK-II, ERJ-I, KRJ-I, SLA-I, Jälkeläisluokka C
sh, trt, 164cm
iie. Vähäpellon Viima
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I, Jälkeläisluokka C
sh, prt, 155cm
ie. Runon Safiiri
KTK-III, Jälkeläisluokka C
sh, prt, 158cm
iei. Mörkövaaran Timanttia
KTK-III, SV-I
sh, prt, 160cm
iee. Pirunkorven Sinilintu
KTK-II, SV-I
sh, vrn, 149cm
e. Mörkövaaran Elsiina
RCH, KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I, Jälkeläisluokka C
sh, prt, 158cm
ei. Mörkövaaran Sumussa
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, YLA1
sph, vkk, 144cm
eii. Koistilan Suutari
KTK-II
sh, vkk, 150cm
eie. Ventoksen Sirpale
KRJ-I, ERJ-I, SLA-I, YLA1
sh, vrt, 147cm
ee. Mörkövaaran Elvina
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-II, SLA-I
sh, prt, 162cm
eei. Rohkea-Viikari
KRJ-I, ERJ-II, VVJ-I, SLA-I
sh, tprt, 159cm
eee. Ventoksen Elegia
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SV-III, VAR-I
sh, rt, 157cm

Jälkeläiset

Uuno on tarjolla jalostukseen 4-polvisille suomenhevostammoille
sh-o Tuuliajon Hetkoinen (e. Ruuvallin Hopeahuurre) – synt. 04.03.2019 – Sonja (VRL-11911)

Kilpailutulokset

ERJ (40 sijoitusta, 6 voittoa)
13.02.2019 – kutsu – 100cm – 6/40
14.02.2019 – kutsu – 100cm – 5/40
14.02.2019 – kutsu – 110cm – 2/17
16.02.2019 – kutsu – 110cm – 3/50
16.02.2019 – kutsu – 110cm – 5/50
17.02.2019 – kutsu – 100cm – 4/40
19.02.2019 – kutsu – 110cm – 6/40
21.02.2019 – kutsu – 110cm – 5/50
24.02.2019 – kutsu – 110cm – 3/40
26.02.2019 – kutsu – 110cm – 3/50
01.03.2019 – kutsu – 90cm – 4/40
01.03.2019 – kutsu – 110cm – 3/32
03.03.2019 – kutsu – 90cm – 2/30
04.03.2019 – kutsu – 90cm – 1/40
06.03.2019 – kutsu – 90cm – 3/30
07.03.2019 – kutsu – 90cm – 5/40
07.03.2019 – kutsu – 90cm – 6/40
08.03.2019 – kutsu – 90cm – 2/40
08.03.2019 – kutsu – 90cm – 1/30
09.03.2019 – kutsu – 90cm – 3/30
10.03.2019 – kutsu – 90cm – 1/40
10.03.2019 – kutsu – 90cm – 1/40
10.03.2019 – kutsu – 110cm – 5/32
10.03.2019 – kutsu – 90cm – 3/30
11.03.2019 – kutsu – 100cm – 4/30
11.03.2019 – kutsu – 100cm – 1/30
12.03.2019 – kutsu – 90cm – 5/30
13.03.2019 – kutsu – 100cm – 5/30
14.03.2019 – kutsu – 90cm – 2/30
14.03.2019 – kutsu – 100cm – 2/30
16.03.2019 – kutsu – 90cm – 1/30
16.03.2019 – kutsu – 90cm – 3/30
17.03.2019 – kutsu – 90cm – 2/30
17.03.2019 – kutsu – 110cm – 5/40
18.03.2019 – kutsu – 110cm – 2/40
18.03.2019 – kutsu – 90cm – 5/30
20.03.2019 – kutsu – 100cm – 4/30
20.03.2019 – kutsu – 100cm – 3/30
20.03.2019 – kutsu – 90cm – 3/30
30.03.2019 – kutsu – 90cm – 3/30
KRJ (40 sijoitusta, 8 voittoa)
04.02.2019 – kutsu – HeB – 3/23
01.03.2019 – kutsu – HeB – 2/30
01.03.2019 – kutsu – HeA – 2/40
04.03.2019 – kutsu – HeB – 5/40
05.03.2019 – kutsu – HeB – 5/30
05.03.2019 – kutsu – KN Special – 5/30
05.03.2019 – kutsu – KN Special – 2/30
07.03.2019 – kutsu – HeA – 6/40
08.02.2019 – kutsu – HeA – 1/40
08.03.2019 – kutsu – HeA – 5/40
09.03.2019 – kutsu – KN Special – 5/30
09.03.2019 – kutsu – HeB – 6/40
10.03.2019 – kutsu – KN Special – 5/30
11.03.2019 – kutsu – HeA – 1/40
10.03.2019 – kutsu – KN Special – 2/30
12.03.2019 – kutsu – HeA – 1/40
12.03.2019 – kutsu – HeB – 1/30
15.03.2019 – kutsu – HeA – 5/40
16.03.2019 – kutsu – HeB – 5/30
17.03.2019 – kutsu – HeA – 3/40
19.03.2019 – kutsu – HeA – 4/40
19.03.2019 – kutsu – HeA – 6/40
20.03.2019 – kutsu – HeA – 2/40
28.03.2019 – kutsu – HeB – 1/30
30.03.2019 – kutsu – HeB – 2/30
13.05.2020 – kutsu – HeB – 2/30
15.05.2020 – kutsu – HeB – 5/30
21.05.2020 – kutsu – HeB – 2/40
22.05.2020 – kutsu – HeA – 3/40
25.05.2020 – kutsu – HeB – 1/40
29.05.2020 – kutsu – HeB – 5/40
30.05.2020 – kutsu – HeB – 1/40
30.05.2020 – kutsu – HeA – 6/40
03.06.2020 – kutsu – HeB – 1/50
04.06.2020 – kutsu – HeB – 6/50
05.06.2020 – kutsu – HeB – 6/50
06.06.2020 – kutsu – HeB – 2/50
12.06.2020 – kutsu – HeB – 7/50
13.06.2020 – kutsu – HeB – 7/50
17.06.2020 – kutsu – HeB – 4/50

Päiväkirjamerkinnät

28.02.2019
Olin ilmoittautunut naapurikaupungissa järjestettävään huippuvalmentajan estevalmennukseen Uunon ja kolmen muun hevosen kanssa ja odottanut valmennuspäivää kuin kuuta nousevaa. Nyt vihdoin oli sen päivän aika, ja innoissani lastasin hevosiani rekkaan. Kenenkään kanssa ei tarvinnut asiasta neuvotella, joten nopeasti ratsuni olivat kyydissä ja rekan keula suuntasi pois tallin pihasta. Mukanani oli vieressäni istuvan mieheni lisäksi pari naapureiden innokkaista tytöistä, jotka rekan loungessa kuulostivat innokkaasti vertailevan mukanani olevia ratsuja. Olihan niissä eroja, Greta toki kapasiteetiltaan ehdotonta eliittiä, Selma taas uusintaradoilla eniten kotonaan ja nuoret Aarre, sekä Uuno varsin lupaavia myös esteradoilla, etenkin jälkimmäisenä mainittu.

Perille saavuttuamme otimme jokainen yhden hevosen narun päähän ja veimme ne päiväkarsinoihinsa odottelemaan heinätuppojen kanssa. Ensimmäinen ryhmä oli jo käynnissä, joten Paulin kanssa suunnistimme kohti maneesia katsomaan päivän tehtävää. Jokainen ryhmä tekisi omalla tasollaan samalla radalla ratatreeniä, sekä alkuverryttelyssä myös hieman jumppasarjaa. Rata vaikutti varsin mukavalta, mutta haastavalta useiden suhteutettujen linjojen ja sarjojen kanssa. Valmentajasta tiesin jo etukäteen hänen olevan varsin tiukka, mutta kohtuullinen, ja se mielikuva vahvistui ensimmäistä poniryhmää seuratessani. Minulla olisi edessä varsinainen kuntoiluiltapäivä, nuorten kanssa puolen tunnin treenit ja vanhempien kanssa täysi tunti per hevonen. Henkäisin syvään ja valmistauduin tulevaan, kun nousin maneesin penkiltä suunnaten takaisin kohti tallia.

Päivän ensimmäinen ratsu oli ollut luottotoverini Selma, mutta toisena treeniin pääsevä Uuno olikin ihan toisesta laidasta. Vasta juuri nelivuotiaaksi kääntynyt oripoika oli osoittanut hienoja taipumuksia esteratsun uralle, vaikka sileällä sen jalat tuntuivatkin olevan useammin solmussa kuin järjestyksessä. Kerroin tästä taipumuksesta valmentajalle, mutta hän tuntui silti pyörittelevän päätään alkuverryttelyjen puomitehtävillä kompuroivalle hevoselleni. Sitten kun nostettiin ensimmäiset tikut kavalettikorkeuteen ja Uuno pääsi näyttämään taitojaan, näkyi hänkin olevan melkoisen ihmeissään. Jumppasarja oli toisinaan ylinopeuteen taipuvaiselle Uunolle erinomainen tehtävä, jossa se joutui itse ongelmiin jos eteni väleihin liikaa. Minun tehtävä oli olla kädellä ja jalalla hiljaa, keskittyä vain omaan istuntaani ja antaa hevosen suorittaa hyppääminen.

Kova ajatustyö jumppasarjalla sai nuoren ratsuni rauhoittumaan oikein miellyttäväksi, joten radan alku sujui ongelmattomasti. Itse tuudittauduin liikaa hyvään tunnelmaan ja päästin Uunon turhan pitkäksi. Siitähän ne ongelmat alkoivat, kaasu hirtti kiinni ja niin edespäin. Sain ihan tosiaan tehdä töitä kontrollin palauttamiseen takaisin, mutta valmentajalta löytyi aivan uusia vinkkejä jotka toimivatkin erinomaisesti. Ei mennyt lopulta kauankaan kun määräämisvuoro oli taas minulla ja pääsimme suorittamaan melkoisen mukavan radan. Uuno sai kehuja nopeasta ponnistuksestaan, sekä varovaisesta hypystään. Tarpeeksi sileän työtä kun jaksan vain tehdä, vaikka siellä kuinka kompurointia olisi, niin hyvä tästä tulee!

___________________________________________________________________________________________

Huomioithan, että tämä on virtuaalihevonen, mikään sivuilla ei ole totta, vaan kaikki on mielikuvituksen tuotetta.