Grey Glitter TW

celtas_quintina_img-4827
© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Perustiedot

Nimi Grey Glitter TW ”Greta” Rotu, sukupuoli FWB, tamma
Syntymäaika 02.01.2019, 6v
(oma ikääntyminen)
Säkäkorkeus, väri 165cm, ruunikonkimo
Rekisterinumero VH19-031-0017 Omistaja Ilona (VRL-14757)
Koulutustaso HeA / 140cm
(estepainotus)
Kasvattaja Tiiron ratsutalli
celtas_quintina_img-4832
© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Saavutukset

Gretalla ei vielä mainittavia saavutuksia

Luonnekuvaus

Belliksen startatessa kisauransa oikein hyvin tuloksin nuorten hevosten koulu- ja esteluokista, päätin antaa sille lomaa viisivuotiskaudelle ja astuttaa tamman nelivuotiskesänään. Niin taas löysin itseni selaamasta orikatalogeja, tällä kertaa sieltä estehevosten puolesta. Gestüt Helmwaldin valikoimasta löytyi useita hienoja oreja, joista moni oli erittäin varteenotettava vaihtoehto. Halusin kuitenkin Belliksen tuliseen ja tammamaiseen luonteeseen tasoitusta orin puolelta, joten moni muuten täydellinen match jäi siksi toteuttamatta. Greyback niminen kimo ori vakuutti minut niin omalla, kuin myös jälkeläistensä viilipyttymäisellä luonteella. Lisäksi orilta löytyi valtavan hienot näytöt kisakentiltä niin itseltään kuin useammalta jälkeläiseltään. Kimoa minä en missään nimessä olisi itselleni halunnut, mutta se riski oli lopulta pieni miinus muuten tämän yhdistelmän osuessa niin kohdilleen. Pitkäjalkainen ja terhakka tammavarsa syntyi keskellä päivää, ja jo heti ensimmäisten viikkojen aikana useampi mainitsi minulle varsan taatusti kimoutuvan. Ja niinhän siinä kävi, kimon hevosen sain vaikken halunnutkaan, mutta onnekseni muut toivotut ominaisuudet osuivat melko hyvin kohdalleen!

Greta on varsin viisas hevonen, joskus tuntuu että seuraavaksi se varmaan puhuu. Viisaus on monitahoinen seikka, toisaalta kouluttaminen on älyttömän helppoa, mutta vastapuolena taas ongelmat kertautuvat äkkiä jos tamma oppii väärälle tielle. Greta on isältään perinyt järkevän elämänasenteen ja emältään taas sopivan ripauksen reaktiivisuutta kilpahevosta ajatellen. Siinä missä emänsä Bellis on valtaosan ajasta diivamainen kiukkupylly, oikea tamma isolla T:llä, on Greta leppoisa ja hyväntuulinen melkeinpä aina. Oikeastaan pahimmat kiima-ajat keväisin saavat sen joskus vinkumaan turhasta ja heiluttelemaan kavioitaan uhkaavasti, mutta kertaakaan se ei oikeasti ole mitään ilkeää tehnyt. Useampi Gretan selkään istahtanut on kuvaillut tammaa hyvin simppeliksi tuttavuudeksi heti ensi kerrasta lähtien, ja sitä se kyllä pitkälti onkin. Vähän mukavuudenhaluinen, joten muutama temppu täytyy tehdä jotta sen hikihommiin saa motivoitua. Hyppäämisestä Greta pitää yhtä paljon kuin emänsä, mutta kuskin onneksi isän veri virtaa tamman suonissa ja kuskin apuja noudatetaan kuuliaisesti.

Ihan ne pahimmat kiima-ajat poislukien Greta on siis miellyttävä käsitellä. Naapurikarsinassa asuva emänsä kun potkii seiniä minkä ehtii jos palvelu ei miellytä, painaa Greta tyytyväisenä turpansa heinäverkkoon ja nautiskelee hemmottelusta. Se ei ole nuuka siitä millaisella harjalla tai otteella hommasi teet, kaikki on positiivista. Ihan jo nuoresta pitäen Greta on ollut paljon lasten kanssa tekemisissä, eikä heidän nopeat liikkeensäkään aiheuta ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Kimo tamma on varsin seurallinen ja ahne, joten taskujen tutkiminen tai talvisin pipon tupsusta vetäminen eivät ole harvinaista tämän neidin kanssa. Kaikkein pahimmillaankaan Greta ei ole ilkeä, lähinnä se vain vinkuu takaosan koskettamisesta ja nostelee joskus takakavioitaan muka uhkaavasti, todellisuudessa en usko sen satuttavan sitä kuuluista kärpästäkään. Leppoisa elämänasenne ei muutu muuksi oli tamma sitten riimunnarun tai liinan päässä, kotona tai kisahälinässä. Juoksuttaessa Gretasta jotain todellista irti saadakseen saa tehdä liinan toisessa päässäkin töitä, mutta mahdollista se kyllä on. Lastaus on tuttu juttu, eikä siitä ole koskaan tarvinnut tamman mielestä tehdä numeroa.

Ratsastaessa Greta on siis jo aiemmin mainitsemani mukaisesti sileällä melko hankalasti motivoitavissa kunnon kouluratsastukseen. Luonnostaan laajat ja tahdikkaat liikkeet saavat kyllä homman tuntumaan helpolta ja että kaikki pelittää, mutta Greta tekee vain sen mitä on pakko. Jos et vaadi paljoa, et myöskään saa paljoa. Hikoileminen on Gretan mielestä varmaankin vähän vastenmielistä, joten parempi vähän oikaista vaaditusta ja humputella menemään. Pahana tapana Gretalla on toisinaan myös roikottaa kieltään, josta koulutuomarit tietenkin rokottavat. Ongelma kuitenkin poistuu napakan kuskin vaatiessa ihan todellista työntekoa, jolloin tamman keskittyminen saa sen kielenkin piiloutumaan takaisin suuhun. Epäreilut tai liian epäselvät avut kyllä saavat myös tämän tamman mielen kuohumaan, siinä määrin että se pukittaa jonkun kerran tai pikkuisen nostaa etukavioitaan ilmaan. Hetken hengähdystauko ja uusi yritys, niin kimo on jo unohtanut menneet. Maastoillessa löytyy vauhtia ihan tarpeeksi ja joskus kavereiden kanssa innostuessa vähän liikaakin, mutta keulaan päästyään yhtä nopeasti vauhti myös hiipuukin.

Yksinkertaisuudessaan kuvailtuna Greta on esteillä täydellisen sopiva sekoitus vanhempiaan, isän rauhallisuus ja apujen noudattaminen yhdistettynä emän tulisuuteen ja terävään hyppyyn. Greta on aloittelevammillekin esteratsastajille siitä hyvä opettaja, että se ei kiellä etenkään pienemmillä korkeuksilla käytännössä koskaan, ja apuja se noudattaa aina säntillisesti. Kun aletaan liikkua tamman kapasiteetin ylärajoilla, on luonnollista että ratsastajan tulee olla silloin jo paremmin kartalla. Greta on sydämeltään estehevonen ja tekee mielellään töitä ratsastajansa eteen, kunhan vastapuoli on hommassa yhtä hyvin mukana. Satunnainen huonoon ponnistuspaikkaan tuominen eivät Gretan mieltä hetkauta mihinkään suuntaan, mutta toistuvista se osaa myös stopata. Kisatilanteissa Greta innostuu ja paine joskus kasvaa ohjille, mutta napakat pidätteet palauttavat niskojaan nakkelevan tammankin äkkiä takaisin ruotuun.

Sukutaulu

i. Greyback
KTK-III, ERJ-I, YLA2
hann, mkm, 167cm
ii. Attack
hann, km, 169cm, EVM
iii. Ironclaw
hann, km, 170cm, EVM
iie. Dreamcatcher
hann, m, 167cm, EVM
ie. Twilight
hann, rn, 162cm, EVM
iei. Monstersball
hann, rn, 167cm, EVM
iee. Grey Lady
hann, km, 169cm, EVM
e. Royal Baby Blue
hann, trn, 166cm
ei. Hoheitlich
hann, prn, 169cm, EVM
eii. Heinrich
hann, m, 168cm, EVM
eie. Caressa
sf, prt, 170cm, EVM
ee. Sugarbaby
hann, rn, 164cm, EVM
eei. Inegrosse
hann, rnkm, 170cm, EVM
eee. Schätzchen
hann, trn, 162cm, EVM

ii. Attack on kimo, 169cm korkea ori, joka on kilpaillut menestyksekkäästi esteratsastuskilpailuissa kansallisella tasolla 160cm luokissa. Orilla on lukuisia voittoja sekä sijoituksia kilpailuistaan. Nykyään ori viettää ansaittuja eläkepäiviään toimien jalostusorina. Attack on siittänyt laadukasta jälkikasvua ja periyttää erinomaista hyppykykyä jälkeläisilleen. Luonteeltaan ori on hyvinkin rento ja samaan aikaan voimakastahtoinen, jonka johdosta se onkin menestynyt kilparatsu. (© sonya)

ie. Twilight on ruunikko, 162cm korkea tamma, joka on saanut nimensä kasvattajaperheen tyttäreltä. Tamma kilpaili esterastastuskilpailuissa pitkin Saksan maata melko menestyksekkäästi, kunnes siirtyi siitostammaksi. Nykyään se elelee kotitilallaan toimien siitostammana ja talon tyttärien ratsuna. Luonteeltaan hyvä sydäminen ja rakastava perheratsu. Periyttää hyvää kordinaatiokykyä ja todella mahtavaa ruokahalua. (© sonya)

ei. Hoheitlich on punaruunikko modernintyyppinen ori, jonka omistaa Saksan johtava siittola, ja jota kilpailuttaa Saksan maajoukkueratsastaja. Hoheitlich on nopea ja ketterä, sekä hyppytekniikaltaan loistelias hevonen, jonka heikkous on sen hieman turhan herkkä luonne. Uusissa tilanteissa jopa hieman arka Hoheitlich on ehtinyt tähän hetkeen mennessä kilpailemaan isoimmissa kansainvälisissä kilpailuissa pienempiä sivuluokkia. Ori on valtavan lojaali ja tuttuun ratsastajaan se luottaa kuin vuoreen, ja tämän ominaisuuden siivittämänä se onkin viimein alkanut näyttämään todellista potentiaaliaan kisatilanteissakin. Vain laadukkaille tammoille käytetyn Hoheitlichin vanhimmat jälkeläiset ovat juuri alkaneet tulla ratsastusikäiseksi, ja niistä on huomattavissa sekä isänsä erinomaista hyppytekniikkaa ja laukkaa, kuin myös sopivissa määrin herkkyyttä.

ee. Sugarbaby takana on vakuuttavaa saksalaista jalostustyötä monen polven verran, joten tamman laatu ei tule kenellekkään yllätyksenä. Nuori ruunikko tamma on varsonut kaksi kertaa ennen kilpailu-uraansa, jota se nyt tekee junioriratsastajan kanssa. Viimeiset kaksi kautta Sugarbaby ratsastajineen on edustanut Saksaa junioreiden maajoukkueessa arvokilpailuissa, ollen jopa henkilökohtaisilla mitaleillakin jälkimmäisellä kerralla. Sugarbaby on ratsastettavuudeltaan erinomainen, se on rehellinen ja kuuliainen hevonen, joka rakastaa hyppäämistä täydellä sydämellään. Sugarbabyn omistaa suuri siittola, joten mitä ilmeisimmin kilpailu-uransa jälkeen tamman on määrä siirtyä siitoskäyttöön.

Jälkeläiset

Greta ei ole vielä siitoskäytössä

Kilpailutulokset

ERJ (43 sijoitusta, 6 voittoa)
25.01.2019 – kutsu – 140cm – 3/13
28.01.2019 – kutsu – 120cm – 3/30
01.02.2019 – kutsu – 120cm – 3/30
01.02.2019 – kutsu – 130cm – 2/44
02.02.2019 – kutsu – 130cm – 3/44
08.02.2019 – kutsu – 130cm – 6/44
17.02.2019 – kutsu – 120cm – 3/40
06.03.2019 – kutsu – 120cm – 1/30
10.03.2019 – kutsu – 120cm – 4/30
12.03.2019 – kutsu – 120cm – 2/30
13.03.2019 – kutsu – 120cm – 6/40
13.03.2019 – kutsu – 120cm – 5/40
16.03.2019 – kutsu – 120cm – 2/40
17.03.2019 – kutsu – 120cm – 2/40
18.03.2019 – kutsu – 120cm – 2/40
19.03.2019 – kutsu – 120cm – 5/30
21.03.2019 – kutsu – 120cm – 1/30
21.03.2019 – kutsu – 130cm – 1/30
24.03.2019 – kutsu – 120cm – 1/30
06.07.2019 – kutsu – 140cm – 2/25
08.07.2019 – kutsu – 140cm – 4/26
09.07.2019 – kutsu – 140cm – 3/28
09.07.2019 – kutsu – 140cm – 1/25
10.07.2019 – kutsu – 140cm – 5/25
11.07.2019 – kutsu – 140cm – 5/26
12.07.2019 – kutsu – 140cm – 4/26
12.07.2019 – kutsu – 140cm – 2/28
12.07.2019 – kutsu – 130cm – 3/25
17.07.2019 – kutsu – 140cm – 2/30
17.07.2019 – kutsu – 140cm – 3/26
18.07.2019 – kutsu – 140cm – 5/26
18.07.2019 – kutsu – 140cm – 4/22
19.07.2019 – kutsu – 140cm – 1/26
19.07.2019 – kutsu – 140cm – 2/26
20.07.2019 – kutsu – 140cm – 4/22
21.07.2019 – kutsu – 140cm – 5/26
21.07.2019 – kutsu – 140cm – 2/26
21.07.2019 – kutsu – 140cm – 2/22
24.07.2019 – kutsu – 140cm – 3/22
24.07.2019 – kutsu – 140cm – 3/22
31.07.2019 – kutsu – 140cm – 3/22
02.08.2019 – kutsu – 140cm – 3/22
03.08.2019 – kutsu – 140cm – 4/22

Päiväkirjamerkinnät

28.02.2019
Olin ilmoittautunut naapurikaupungissa järjestettävään huippuvalmentajan estevalmennukseen Selman ja kolmen muun hevosen kanssa ja odottanut valmennuspäivää kuin kuuta nousevaa. Nyt vihdoin oli sen päivän aika, ja innoissani lastasin hevosiani rekkaan. Kenenkään kanssa ei tarvinnut asiasta neuvotella, joten nopeasti ratsuni olivat kyydissä ja rekan keula suuntasi pois tallin pihasta. Mukanani oli vieressäni istuvan mieheni lisäksi pari naapureiden innokkaista tytöistä, jotka rekan loungessa kuulostivat innokkaasti vertailevan mukanani olevia ratsuja. Olihan niissä eroja, Greta toki kapasiteetiltaan ehdotonta eliittiä, Selma taas uusintaradoilla eniten kotonaan ja nuoret Aarre, sekä Uuno varsin lupaavia myös esteradoilla, etenkin jälkimmäisenä mainittu.

Perille saavuttuamme otimme jokainen yhden hevosen narun päähän ja veimme ne päiväkarsinoihinsa odottelemaan heinätuppojen kanssa. Ensimmäinen ryhmä oli jo käynnissä, joten Paulin kanssa suunnistimme kohti maneesia katsomaan päivän tehtävää. Jokainen ryhmä tekisi omalla tasollaan samalla radalla ratatreeniä, sekä alkuverryttelyssä myös hieman jumppasarjaa. Rata vaikutti varsin mukavalta, mutta haastavalta useiden suhteutettujen linjojen ja sarjojen kanssa. Valmentajasta tiesin jo etukäteen hänen olevan varsin tiukka, mutta kohtuullinen, ja se mielikuva vahvistui ensimmäistä poniryhmää seuratessani. Minulla olisi edessä varsinainen kuntoiluiltapäivä, nuorten kanssa puolen tunnin treenit ja vanhempien kanssa täysi tunti per hevonen. Henkäisin syvään ja valmistauduin tulevaan, kun nousin maneesin penkiltä suunnaten takaisin kohti tallia.

Jalkojani jo hieman hapotti kun kiipesin kimon Gretan kyytiin. Tamma oli saanut viimeisen ratsun roolin tänä päivänä, mutta oikeastaan se oli varsin sopiva paikka sille. Greta on niin erinomainen esteratsu, että sen kanssa itsekin jo hieman väsähtäneenä olisi varmasti mukava tehdä töitä. Nyt viisivuotias tamma oli erinomaisesti ikäistensä tasolla ja valmis ikäluokkakarkeloihin, joten olin varsin innoissani näyttämässä omaa kasvattiani näin meritoituneelle valmentajalle. Alkuverryttelyissä olimme toki heikkouksillamme, Gretalla kun on tapana olla vähän tahmea sileän työskentelyssä, joten sain tehdä tosissani töitä. Motivaationi oli kuitenkin siinä, että tiesin hyppäämisen alkaessa homman tulevan helpottumaan rutkasti.

Niinhän siinä kävikin, jumppasarjaa Greta suoritti tyylipuhtaasti ja tarkasti, saaden valtavasti kehuja. Korkeus ei tuntunut olevan sille mikään ongelmaa, mutta itse tiesin rimakammoni iskevän jossain vaiheessa ja estävän aivan korkeimmille radoille nousun. Ratatehtävä oli ikäluokkien tasolla, mutta teknisesti sieltä löytyi useampikin haastava kohta. Yhden kiellon sain omalla töpeksimiselläni aikaiseksi, kun viisas hevoseni päätti olla hyppäämättä sille tarjoamastani aivan surkeasta paikasta. Ryhdistäydyin ja päätin sisulla jaksaa viimeisen radan kunnialla, ihan jo hevosenkin vuoksi. Greta oli itselleen tyypillisenä täydellinen ja kun kuski oli kartalla, eipä siinä paljon moitittavaa ollut. Valmentaja kysyi minulta loppukäyntejä kävellessäni mikä olisi tamman hintalappu, mutta kerroin kohteliaasti kieltäytyen tämän jäävän meille iäksi kotiin. Hymyillen hän taputti Gretan kaulaa ja sanoi ymmärtävänsä minua 110%.

___________________________________________________________________________________________

Huomioithan, että tämä on virtuaalihevonen, mikään sivuilla ei ole totta, vaan kaikki on mielikuvituksen tuotetta.

Mainokset